Power To The Local Dreamer

Arvatkaa, mikä on soinu armottomasti päässä täs viime aikoina...  Ajattelin nyt kirjotella niitä näitä. Oli nii söpöö, ku Dechartit avas niiden voice message tilarit Detroitin 7. vuosipäivän kunniaks, ja tuskastelin Moiralle sitä, et haluisin tilaa niilt yhen mut en millää keksiny, mitä pyytää sisällöks. Toi ihana sit sano, et sil on ollu idea sellasest mulle jo jonku aikaa, ja sit se tilas mulle sellasen. n__n Laitoin siis Moiralle rahat ja se commisionas sellasen ilman, että tiiän etukäteen mitä se ääniviesti sisältää! Nyt odotan sitä viestiä niin innolla, you have no idea.  Oli muutenki täydellistä, et Dechartien Detroit-striimit oli just viime viikonloppuna, kun mulla oli LOMA. Pystyin kattomaan striimei ilman häiriötekijöitä tai aikataulua. Toi peli, ja Dechartien rakentama community, on mulle niin tärkeät. Bryan ja Amelia on auttanu mut niin monen vaikean asian läpi. Oon ollu niiden yhteisössä mukana jo yli kaks vuotta, ja on hassuu aatella et Detroit: Become Human on...

Nyt se on sitten ohi! Mun ensimmäinen konservoinnin työharjoittelu. Oli kyllä mahtavat 10 viikkoa, opin tosi paljon, tuolla oli tosi hyvä työilmapiiri ja oli niin niin haikeaa lähteä. 10 viikossa kerkes syntyä niin vahvat rutiinit, ja nyt on olo et mitä jos en koskaan enää palaa tuohon museoon... Voi ei! No mutta tulevaisuus on täysin auki, ja kuka tietää mihin valmistumisen jälkeen päädyn. Ja tuntuu et vaan toistan itteeni over and over, ku kehun ton paikan työyhteisöö, mut koen et se ansaitsee tulla mainituksi useampaan kertaan! Also pakko antaa shout out, mun isoin tukipilari harkan aikana oli meiän taukohuoneen sohva. Siinä vietin lukuisat tehopäikkärit aamukahvien aikana niinä aamuina kun 5:30 herätys hajotti erityisen paljon. Ja jotenki läppä, et mun vaan annettiin nukkua. Mvp työympäristö. Ja oon siis nukkunu iha REM-unia sillä sohvalla. En oo aamuihminen... Oli tosi söpöö, ku sain mun harkan viimesen päivän kunniaks jäätelöö. Mult kysyttii suosikkimakuja, ja niit oltii hankittu...

Otsikko kertoo kaiken. :] Sain muutama päivä sitten inspiksen uuteen sonaan. Halusin itelleni kettuterrierihahmon, ja siit kehitty sitte kettuterrieri x collie kun hahmo sai merlekuvion. En voi tbh uskoa, että mulla kesti näin kauan tehdä merlesona. Joskus 2015 yritin kehitellä itelleni merle secondary sonaa, mut se ei sit ottanu koskaan tuulta alleen ja pian sen jälkeen sainki idean mun og secondary sonaan Sohoon , joten merlesuunnitelmat jäi sivuun sit siinä.  Hahmo sai nimekseen South. Halusin S:llä alkavan nimen, ja jäin miettii et mul on jo sona, jonka nimi on North. Et ois hauska vastakohta sille! Ja bonuksena asun Etelä-Suomessa. Haluisin exploree Southilla mun "työ-minää" konservaattorina ja mun roolia museoalalla. Southin lävistykset symboloi lävistyksiä joita ite haluaisin, mut en viitti viel ottaa ennenku oon saanu jalansijaa omalla uralla ja työssä.    Vitsi ku pitäs jaksaa päivittää hahmoja Toyhouseen. Miks se on nii vaikeeta!! Ei se oo ees pakko kirjottaa m...

  JVG - Rehellisesti Oho, onpa aika menny nopeaan! On ollu useampana viikkona tarkotus kirjotella edes niitä näitä, mut arki on kiireistä ja päivät vaan hujahtaa ohi. Miten voi olla, et edellinen postaus oli mun harkan ekalta viikolta! ...koska tämähän on mun harkan tokavika viikko. En voi käsittää! 8 viikkoa on kulunu niin nopeaa. Oon yhä viihtyny harjottelussa tosi hyvin. Kannustava työilmapiiri ja kivat työtehtävät saa päivät kuluu mukavissa merkeissä. Oon saanu tosi paljon itsevarmuutta eri konservoinnin työtehtävissä, ja on ollu kiva huomaa se kehitys itsessä. Uskallan ottaa enemmän vastuuta, ja pärjään pääosin hyvin itsenäisessä työskentelyssä. Ennen harkkaa mua hirvitti ajatus itsenäisestä työstä. Ajattelin, etten tuu koskaan saavuttamaan niitä standardeja ja odotuksia, mitä mun harkkapaikassa vaaditaan, mut nyt 8 viikon jälkeen itsenäinen työskentely on mun mielest parasta! Oon ollu nyt kahtena päivänä täysin yksin pitämässä taloa pystyssä. Viimesin oli viime perjantaina, ...