Harjoittelun viimeinen viikko

Nyt se on sitten ohi! Mun ensimmäinen konservoinnin työharjoittelu. Oli kyllä mahtavat 10 viikkoa, opin tosi paljon, tuolla oli tosi hyvä työilmapiiri ja oli niin niin haikeaa lähteä. 10 viikossa kerkes syntyä niin vahvat rutiinit, ja nyt on olo et mitä jos en koskaan enää palaa tuohon museoon... Voi ei! No mutta tulevaisuus on täysin auki, ja kuka tietää mihin valmistumisen jälkeen päädyn. Ja tuntuu et vaan toistan itteeni over and over, ku kehun ton paikan työyhteisöö, mut koen et se ansaitsee tulla mainituksi useampaan kertaan!

Also pakko antaa shout out, mun isoin tukipilari harkan aikana oli meiän taukohuoneen sohva. Siinä vietin lukuisat tehopäikkärit aamukahvien aikana niinä aamuina kun 5:30 herätys hajotti erityisen paljon. Ja jotenki läppä, et mun vaan annettiin nukkua. Mvp työympäristö. Ja oon siis nukkunu iha REM-unia sillä sohvalla. En oo aamuihminen...

Oli tosi söpöö, ku sain mun harkan viimesen päivän kunniaks jäätelöö. Mult kysyttii suosikkimakuja, ja niit oltii hankittu. <3 Sain kans ihanan lahjan mun ohjaajilta, ne oli ostanu mulle paidan museokaupasta. Olin ite leiponu mun kollegoille brownieita ja vein niille taukohuoneeseen mun suosikkiteetä, jotta voivat muistella mua tulevaisuudessa.

Mulla oli kans plussatuntei, jotka piti käyttää pois harkan loppuun mennessä, mikä meinas sitä et vikana päivänä saavuin paikalle klo 9:30 ja lähin sillä lyömällä ku kello oli 15. It was nice. Tekemistä kyllä riitti ihan viimeiseen päivään asti. Mut nyt vikalla viikolla tuntu oikeesti hyvältä saada jotain viikkoja kestäneitä projektei loppuun. Mun aivoi rapsuttaa niin oikein se, et asiat saatetaan loppuun.

Iso iso kiitos kuitenkin mun ohjaajille ja Ateneumin kaikille muille konservaattoreille, jotka on mua ohjeistanu erilaisissa työtehtävissä niin hyvin ja kärsivällisesti. <3 Oli todella tervetullut olo ja oli turvallinen ympäristö oppia ja kokeilla!

+ Opiskelijaravintolassa oli tona päivänä tosi hyvää ruokaa, selkeesti juhlistamaan mun viimestä päivää siellä!

Mun aivan viimeinen työtehtävä, matkamuisto, ja kirjan korjausta

Ja nyt mulla on alkanu LOMA! Mun ensimmäinen impulssi oli totta kai miettiä junalippuja Ouluun. Varsinkin kun Atlas on monta päivää ens viikolla mökillä. Mun onneks liput on tällee äkkilähtöön tosi kalliit JA matkustaminen niin kauas on oikeest rankkaa, ni se pitää jonkinlaisen järjen mun päässä. Ja mun ois oikeest nyt niin tärkee vaan lepää, mutku... haluan sinne. 

Haluisin jotai plänei tälle lomaviikolle, mut en tiiä mitä sitä tekis. Esim. sinne mökille vois mennä, mut en jaksa matkustaa minnekää... En haluis tuhlaa mun vähäistä vapaa-aikaa siihen, et en tee mitään, mut en oikee osaa vetää myöskää sellasta rajaa tekemisen ja lepäämisen välille. Hankalaa! No mut jos käy niin et istun koko viikon sisällä ja piirrän, ainakin oon tehny jotain mitä tulee mulle luonnostaan.

Paita, jonka mun ohjaajat
oli mulle ostanu <3

Mut viel yks asia mistä oon insane just nyt, Twenty One Pilots droppaa uuden albumin syyskuussa!! Ihmiset foliohattuili uutta albumia nyt kun oli niiden ensimmäisen lore-albumin (Blurryfacen) 10. vuosipäivä, mut ite vähä epäilin sitä, koska niiden edellinen albumi Clancy on vasta vuoden vanha. (Tänää on Clancyn vuosipäivä. Happy one year Clancy.) En oo koskaa ollu näin ilonen siitä, et olin väärässä! Eka biisi tulee jo ens kuussa, jännittää millasen suunnan ne ottaa niiden musiikissa tällä albmilla. En malta odottaaaaa, toivon et tykkään tosta Breachista yhtä paljon kuin aikanaan tykästyin Clancyyn! 

Must tuntuu, et must tulee se ärsyttävä ihminen joka ei enää koskaa oo hiljaa Ateneumist mut en voi sille mitää et oli nii hyvä kokemus. :]